Opetusohjelma
Taijiquan - Yang-tyylin liikesarja
Yang Chengfu oli yksi viime vuosisadan arvostetuimpia taijiopettajia. Hän kehitti tyylinsä 1920- ja 30-luvulla ja opetti avoimesti ja laajasti lukuisille oppilaille. Hänen tyylinsä tunnusmerkkejä ovat hidas ja tasainen liike sekä laajat avonaiset asennot. Tämän perinteisen Yang-tyylin liikesarjan pohjalta on sittemmin kehitetty monia lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja liikesarjoja.
Yang-tyylin liikesarja on opiskelumme keskeisin harjoitus ja sen oppiminen aloitetaan heti ensimmäisellä peruskurssilla. Koko liikesarjan oppimiseen menee yleensä noin vuosi, jos käy tunneilla kerran viikossa. Kaikki muu jatkoharjoittelu (pariharjoittelu, nopeat liikesarjat, aseet, sovellutukset jne.) rakentuu hitaan liikesarjan avulla opituille perusteille, joten sen hiominen ja syventäminen on myös jatko-opinnoissa keskeisessä asemassa.
Hu Ling Taiji Gong - Seisomisharjoitus
Mestari Tung Kaiying kehitti Hu Ling taiji gong -harjoituksen isänsä mestari Tung Hu Lingin muistoksi. Se koostuu yhdeksästä Yang-tyylin liikesarjan liikkeestä, jotka suoritetaan paikallaan seisten polvet koukussa.
Harjoitus kehittää mm. vyötärön käyttöä, kehon tasapainoa sekä pystysuoruutta. Harjoittelijan on myös jatkossa helpompi siirtyä liikesarjan opiskeluun. Taiji gong -harjoituksella harjoittelija juurtuu vahvasti ja vakaasti maahan; jalat voimistuvat, selkä ojentuu ja pysyy luontevasti suorana. Koko keho rentoutuu, verenkierto paranee, hengitys syvenee ja rintakehä avautuu. Säännöllinen harjoittelu vahvistaa koko kehoa ja sen johdosta harjoittelija voi tehdä liikkeet alempana ja hitaammin ja näin lisääntyy harjoittelun mielekkyys sekä terveysvaikutukset.
- Pilvikädet
- Kaunis neito heittää sukkulaa
- Valkoinen kurki levittää siipensä
- Iske tiikeriä
- Villihevosen harjan jakaminen
- Pyyhkäise ja työnnä
- Tuplatuuli läpi korvien
- Vie kädet ristiin
- Työntö
Tuishou - Pariharjoittelu
Dalu - Pariharjoittelu kohti kulmia
Sanbu - Pariharjoittelu kolmella askeleella
Pariharjoittelu, tuishou on yksi taijiquanin harjoittelun tärkeimpiä osa-alueita. Pariharjoituksilla testataan sooloharjoittelussa kehitettyjä perustaitoja mm. oman kehon hallintaa, rentoutta, tasapainoa, myötenantavuutta, joustavaa koko kehon voimaa jne., syvennetään niitä ja opetellaan soveltamaan taijiquanin perustekniikoita (peng, lu, ji, an jne.) sekä perusperiaatteita (zhan, nian, lian, sui). Kontaktin pariin tulee yleensä olla pehmeä ja kevyesti ohjaava, ei koskaan töksähtävä eikä vastustava.
Pariharjoittelu aloitetaan yleensä jatkoryhmissä noin vuoden säännöllisen perusharjoittelun jälkeen. Tällä pyritään varmistamaan, että oppilaan perustaidot ovat hyvin hallussa ja harjoittelu on mielekkäämpää. Parin kanssa harjoitteleminen edellyttää oman kehon ja mielen tarkkaa hallintaa, tuntemusta ja vahvuutta. Harjoittelu aloitetaan hyvin muodollisilla hitailla, yksinkertaisilla harjoituksilla. Vähitellen siirrytään monimutkaisimpiin, nopeampiin ja voimakkaampiin harjoituksiin. Harjoittelun päämääränä on sisäistää tietyt voiman käytön perusperiaatteet, jonka jälkeen harjoittelu on myös hyvin vapaamuotoista.
Taiji Kuai Quan - Nopea liikesarja
Ying Chieh Kuai Quan - Tung-suvun nopea liikesarja
Taijiquan tunnetaan nykyisin lähes yksinomaan hitaista liikesarjoistaan. Lajin harjoitteluun on kuitenkin alunperin sisältynyt aina myös nopeita liikesarjoja ja voiman nopeaa vapauttamista.
Suurmestari Tung Ying Chieh kehitti 1940-luvulla kaksi nopeaa liikesarjaa. Ensimmäistä kutsutaan nimellä nopea taijiliikesarja (taiji kuai quan) ja se pohjautuu Yang-tyylin liikkeisiin. Toinen on hänen mukaansa nimetty Tung-suvun nopea liikesarja (Ying Chieh kuai quan). Nopeat liikesarjat on tarkoitettu edistyneille harjoittelijoille ja niissä harjoitellaan edelleen taijiquanin perusperiaatteita: rentoutta, vyötärön käyttöä, vahvaa asentoa, mielen keskittymistä jne. Nopea harjoittelu opettaa voiman vapauttamista (fa jin) rennolla tavalla ja kehittää kestävyyttä ja notkeutta. Muutamat liikkeet suoritetaan hyppäämällä ja jalalla lattiaan voimakkaasti potkaisemalla. Liikkeet ovat pienempiä ja enemmän kehon käyttöä korostavia.
Mestari Tung Kai Ying kehitti 1990-luvulla isoisänsä nopeasta liikesarjasta (Ying Chieh kuai quan) version, jossa kaikki liikkeet tehdään tasaisella vauhdilla, ilman kiihdytyksiä, potkuja ja hyppyjä. Tämän liikesarjan nimi on Tung jia taijiquan, suomeksi Tung-suvun liikesarja. Sitä harjoitellaan samalla tavoin kuin Yang-tyylin liikesarjaa, muun muassa liikkeet tehdään isompina kuin nopeissa sarjoissa. Tung-suvun liikesarja sopii myös vasta-alkajille, mutta sitä opetetaan yleensä vasta Yang-tyylin liikesarjan jälkeen.
Duilian - Pariliikesarjat
Kuai Quan Duilian - Tung-suvun pariliikesarja
Duilian-pariliikesarjat ovat harjoituksia, joissa on liitettyinä yhteen useita hyökkääviä ja puolustavia tekniikoita. Tung-suku opettaa kahta kehittämäänsä duilian-liikesarjaa, jotka ovat kehitetty edistyneille harjoittelijoille välivaiheeksi tuishou-harjoittelusta vapaaseen otteluharjoitteluun.
Ensimmäisen duilian-liikesarjan on kehittänyt mestari Tung Hu Ling ja se pohjautuu Yang-tyylin liikesarjan liikkeisiin. Tämä pariliikesarja duilian sisältää yhteensä neljäkymmentä liikettä. Harjoittelija suorittaa parin kanssa ensin ensimmäiset kaksikymmentä liikettä ja sitten suuntaa vaihdettuaan näiden kaksikymmentä vastaliikettä. Näin harjoitusta voi jatkaa katkeamattomana ketjuna. Toisessa duilian-liikesarjassa harjoitellaan Tung-suvun nopean liikesarjan tekniikoita. Sen on kehittänyt mestari Tung Kaiying. Tämä Tung-suvun pariliikesarja kuai quan duilian käsittää yhteensä noin kaksikymmentä liikettä.
Harjoittelussa tulee ylläpitää yhä taijiquanin perusperiaatteet; rentous, myötenantaminen, "kuunteleminen", kehon yhtenäinen käyttö jne. Kuten kaikki taijiquanin harjoitukset duilian aloitetaan aluksi hitaasti ja pehmeästi, mutta myöhemmin on tarkoitus edetä kohti nopeampaa ja voimakkaampaa harjoittelua. Kaikkia harjoittelussa opittuja tekniikoita voi yhdistää vapaamuotoisesti tuishoussa. Tämä yhä kehittää harjoitusparin seuraamista ja kuuntelemista sekä kykyä reagoida pehmeästi ja joustavasti muuttuviin tilanteisiin.
Taiji Dao - Lyhyt sapelisarja
Perinteiseen taijiquanin opiskeluun sisältyy harjoittelua perinteisillä kiinalaisilla aseilla. Yleisimmät taijiquanissa käytetyt aseet ovat sapeli, miekka ja seiväs.
Taijiquanin aseharjoittelussa on kyse aina samoista mielen ja kehon periaatteista kuin muissakin harjoituksissa. Mielen osuus ja kehon perusmekaniikka voiman (jin) ja liikkeen luomiseksi on sama oli kyseessä mikä tahansa ase harjoitusvälineenä. Aseiden käsittelyä aloitetaan harjoittelemaan yleensä noin kahden vuoden säännöllisen harjoittelun jälkeen.
Mestari Tung opettaa yleensä ensimmäisenä aseharjoituksena lyhyen sapeliliikesarjan (taiji dao). Tämä liikesarja on myös peräisin Yang-suvulta, ja se sisältää noin 30 liikettä. Liikesarjaa on hyvä harjoitella sekä hitaasti että nopeasti. Nopeasti tehtynä siihen kuluu aikaa vain pari minuuttia.
Taiji Chang Dao - Pitkä sapelisarja
Tung-suku opettaa myös toista sapeliliikesarjaa, kehittämäänsä pitkää sapeliliikesarjaa (taiji chang dao). Se sisältää hiukan enemmän liikkeitä kuin lyhyt sapeliliikesarja ja sen harjoitteleminen aloitetaan vasta kun lyhyt sapeliliikesarja on hyvin sisäistetty. Pitkä sapeliliikesarja sisältää mm. akrobaattisia hyppyjä, loikkia sekä korkeita potkuja.
Shuang Gunzi - Kepit
Tung-suku on kehittänyt harjoituksen kahdella kepillä. Keppiliikesarja (shuang gunzi) on käytännössä sama kuin pitkä sapeliliikesarja muutamin muutoksin. Molemmissa käsissä on vajaan metrin mittainen keppi. Harjoittelu kahden kepin kanssa vaatii hyvää koordinaatiota ja tarkkaa kehon hallintaa.
Taiji Jian - Miekkaliikesarja
Mestari Tung opettaa Yang-tyylin miekkaliikesarjaa (taiji jian). Se sisältää 52 liikettä. Liikesarjaa harjoitellaan hitaasti ja kevyesti. Miekka on perinteinen kiinalainen kaksiteräinen ase, jonka hienovaraisen käsittelyn oppiminen vaatii paljon aikaa ja energiaa.
Kaihe Taijiquan - Wu-tyylin liikesarja
Mestari Tung opettaa edistyneille oppilailleen liikesarjaa, joka tunnetaan nimellä kaihe, avaa ja sulje taijiquan. Se on Wu(Hao)-tyylin liikesarja, jonka mestari Tungin isoisä oppi 1920-luvulla arvostetulta opettajalta Li Xiangyuanilta (1888-1961). Tätä tyyliä kutsutaan joskus myös Hao-tyyliksi, sillä Lin opettaja oli kuuluisa Hao Weizhen (1849-1920). Yhdysvalloissa tätä liikesarjaa kutsutaan myös nimellä hard style, kova tyyli.